Melkoisen tapahtumarikas viikonloppu takana! Lähdetään kronologisesti liikkeelle perjantaista, klo 12.10, ja kouluviikon päättymisestä. Kiinan opiskelu ja varhaiset aamuherätykset ovat tuntuneet kohtuu raskailta, joten oli mahtavaa saada pari päivää aivolepoa. Suuntasimmekin Marjon ja Eriikan kanssa viettämään jo perinteeksi muodostunutta (toista kertaa jo!) hömppäiltapäivää.
Voisin tiivistää iltapäivän perjantaina kirjoittamani Facebook-statuksen avulla:
Ja nyt maanantainakin kuulo on edellen tallella. :D Tosin voisin sanoa, että en taida kyllä mennä enää uudestaan korvien puhdistukseen. Päähierontaan sen sijaan oikeinkin mieluusti.
Lauantaiaamuna olimme jo ennen aamukahdeksaa Marian asunnolla laittautumassa työpäivää varten. Kuten kerroin aikaisemmassa postauksessa, Maria, Marjo ja minut palkattiin Shanghain kansainvälisille kuohuviinimessuille PR-tytöiksi. Meille oltiin annettu tarkat ohjeet siitä, miltä meidän tulisi näyttää ("keijukaismainen look"- joo me suomalaiset karpaasit hentoja keijukaisia täällä Kiinassa...). Kaikille perhoskoristeita hiuksiin, huulille samaa vadelmanpunaista kiiltoa, luomille kultaa ja iho kuultavaksi. Sujahdettuamme vielä iltapukuihimme olimme valmiita lähtemään Zhongshan-parkiin ulkoilmaan rakennetulle messualueelle.
|
Zhongshan parkin vieressä on yksi Shanghain pääturistinähtävyyksistä, Jing'anin temppeli. |
|
Operaatio kenkien pienennys käynnissä. |
Jo puoli kymmeneltä aamulla oli tajuttoman kuuma! Pitkissä tekokuituisissa iltapuvuissa oli melko tukavat oltavat ja kiharat kärsivät kyllä melkoisen nopean inflaation tuossa kosteudessa.
|
Marian perhoset ja loivat laineet vintturallaan olevassa kuvassa... |
|
Tapahtuman aloituksen odottelua. Aikataulujen kanssa ei ilmeisesti ole ihan jetsulleen aina täällä. |
Kun astelimme tapahtumateltan ulkopuolella olevan lavan reunaan, tajusimme kuinka absurdi tästä koko päivästä tulisi. Ihmiset nimittäin innostuivat älyttömästi meistä kolmesta länkkäritytöstä iltapuvuissa. Minusta ei ole varmaan ikinä otettu niin paljoa valokuvia, kuin tuona aamupäivänä. Ihmiset halusivat tulla yhteiskuviin meidän kanssa ja lapset tulivat tervehtimään meitä. Ylipäänsä olo oli kuin sirkuseläimellä. Kun itse varsinainen tapahtuma alkoi, minä seisoin vain lavalla ja hymyilin niin leveästi ja luonnollisesti kuin oli mahdollista niiden kaikkien ihmisen kameroiden ja tv-kameroiden edessä.
Kun tapahtuma oli saatu juhlallisesti avattua, kutsuvieraat pääsivät messualueelle kiertelemään eri kuohuviinimerkkien esittelypöytiä. Viinikulttuuri on Kiinassa vielä aivan lapsenkengissä, ja messuille oltiinkin kutsuttu lähinnä maan vähäisiä viiniasiantuntijoita, poliitikkoja, bloggareita ja muita silmäätekeviä. Jututettuani päivän aikana monia viiniasiantuntijoita, selväksi kävi, että kiinalaisten maku viineissä on makea. Varsinkin länsimaiset viinit ovat täällä hintatasonsa vuoksi vain rikkaiden kiinalaisten saavutettavissa, ja monet heistä juovat viiniä vain sen takia, että se on merkki vauraudesta. He eivät varsinaisti yleistäen kuitenkaan pidä viinin mausta. Näinpä nousukkaat kiinalaiset ovat ottaneet tavaksi lantrata arvokkaita viinejä spritellä ja muille makeille litkuilla.
Messuilla olivat edustettuna monet minullekin tutut kuohuviinimerkit, kuten Henkell & Trocken, Freixenet ja Calmissy. Mekin pääsimme maistamaan monia viineistä ja saimmekin mukaamme pullot kiinalaisten omaa tuotantoa olevaa kuoharia. Joimmepa muuten heti avajaisseremonian jälkeen etelä-afrikkalaisen lähes sadan euron pullon ihan puhtaasti janoommekin...
|
Kiinalainen kaverini Anniekin tuli käymään messuilla. |
|
Marjo, Maria, minä, hullun kallis pullo ja tapahtuman organisaattori, meidät palkannut Annie. Plus joku järjestäjäpoika. |
|
Tuolla kameramiehellä on kuvia meistä varmaan muutaman muistikortillisen verran,. |
|
Tuota vaaleanpunaetikellistä löytyy Alkostakin! Ja varmaan noita muitakin. |
Yhden aikaan olimme hoitaneet edustustyömme ja lähdimme kohti vaatteiden vaihtoa. Illaksi meidät oli kutsuttu etelä-afrikkalaisen Calvinin vasta-avattuun viinibaariin.
|
Kengät vaihdettu ja vettä, aaaah! |
|
Vaatteidenvaihtoon! |
Calvinin baari sijaitsee French Concessionin idyllisessä kaupunginosassa. Istuskelimme kuumassa illassa juoden parit Calvinin tarjoamat juomat, katselimme pikku ravintolakadun ihmisvilinää ja heräämistä lauantai-iltaan. Saimme seuraksemme myös muutaman Calvinin kaverin niin Etelä-Afrikasta ja kuin Kanadastakin. Ennen puolta yötä olimme jo käppäilemässä kohti kotia ja petiä - päivä oli ollut pitkä.
|
Punaviiniä, joka oli liian tanniinista minulle. Marjo opetti entisenä Alkon työntekijänä vähän ammattisanastoa. :D |
|
Itse Calvin viihtyisässä baarissan, Cape Grapessa. |
Sunnuntaiaamuna urakoin oman huoneeni siivouksen ja pyykkäyksen parissa ja iltapäivällä lähdin lenkille. Ilma oli jälleen vähän turhan kuuma, muttei kuitenkaan ollenkaan niin kostea, kuin aiemmin viikolla. Heti kun täällä näkyy sinistä taivasta, ilmankosteuskin pääsee laskemaan inhimillisempiin lukemiin.
|
Saasteinen Hunagpu-joki ja Pudongin puolen kuuluisat pilvenpiirtäjän päivänvalossa. |
|
Kunnon turistikuva kesken lenkin. |
Hölkkäilin ja kävelin puolentoista tunnin ajan pitkin poikin kaupunkia. Päädyin jälleen kerran The Bundille ihailemaan pilvenpiirtäjäsiluettia. Onhan se nyt melko hulvatonta asua oikeasti tuollaisten keskellä!
Lauantai-iltana suuntasimme Marian ja Marjon kanssa luksushotelli Swissiin kuohuviiniexpon päätösjuhlaan. Työnämme oli jälleen viedä lavalle erinäisiä pulloja ja palkintoja, hymyillä nätisti ja olla vain esillä. Ei järin rankkaa. Parasta ehkä oli se, että parin tunnin tapahtuman jälkeen pääsimme myös syömään tapahtuman buffetissa Henkell&Trockenin herrojen seurassa. Tämän jälkeen kävimme vielä heidän ja tapahtuman järkkääjä Annien kanssa Henkelin maahantuojan viinibaarissa överihienossa rakennuksessa Bundilla. Jälleen kuitenkin käppäilimme Marjon kanssa puolen yön aikaan kotiin, sillä maanantaina kutsui jälleen arki.
Huikean erilainen viikonloppu takana siis!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti